torstai 3. huhtikuuta 2014

Sairastamista

Olen tässä sairastanut vaikka kuinka pitkään (siltä alkaa tuntua), siksi blogimaailmassakin on ollut hiljaista. Haluaisin kirjoittaa, mutta en jaksa. Lääkäreiden mukaan tämä on jokin influenssa- tai muu virus, mutta kumma kyllä se ei ole nostanut kuumetta, tuo vain kaikenlaista heikotusta, kuvotusta ja pään toimimattomuutta. Nyt olo on jo ehdottomasti parempaan päin, mutta heikkous lähtee hitaasti enkä ole vieläkään työkunnossa. Kirjoittaminen on joutunut jäämään, Novan deadline meni huis vain ohitse kun ei ollut mitään mahdollisuuksia tekstien editointiin, mutta ei se mitään, kyllä kirjoituskilpailuja tulee ja mieluummin hoidan itseni kuntoon ja yritän välttää keuhkokuumeet ja muut jälkitaudit.

Mutta kirjoittamista alkaa olla jo tosi kova ikävä, toivon kovasti että tänään pystyisin jo tekemään edes hiukkasen. Edellisinä päivänä olen vähän yrittänyt kirjoitella ideoita muistivihkoon, mutta se on ollut kropalle jo ihan riittävän hardcorea. Ehkä tänään jo voisi jotain. Mielikuvitus on kyllä niin siunattu lahja sairastaessa. Kuvittelulla ja haaveilulla sain päivät kulumaan silloinkin, kun pää ei oikein pystynyt kirjojen lukemiseen pitkän aikaa kerrallaan. Ja kun siihen kuvitteluun ja haaveiluun on kuulunut myös kaikenlaista tarinoiden löytämistä tai kehittelemistä, niin olen ainakin jollain tapaa saanut viettää aikaa tarinoideni parissa vaikka en olekaan kirjoittanut niitä.

Lepo on kyllä tehnyt hyvää, myös henkisesti, ja toivon että kun tästä tokenen, olen ainakin jollain tasolla virkeämpi kuin olen ollut moneen kuukauteen. Ja että toisaalta osaan antaa itselleni tarpeeksi aikaa levätä ihan terveenäkin ja nauttia asioista.

Pää on täynnä kaikenlaisia asioita joita haluttaisi kirjoittaa myös tänne blogiin, mutta täytynee odottaa vielä vähän ennen kuin kirjoitan enempää.

4 kommenttia:

  1. Tuo tautisi kuulostaa kyllä tutulta. Minullakin oli jokin sitkeä influenssa ja allergia koko maaliskuun, joten nyt "terveenä" on tosi uupunut olo. Samanlaisia tunnelmia siis!

    Olen samaa mieltä mielikuvituksesta. Se tosiaan pelastaa monessa tilanteessa, kun voi sulahtaa jonnekin aivan muualle ja matkailla mielessään. Hiljentyminen onkin yksi inspiraation houkutuskeino. Toivottavasti tauko on auttanut edes sen liehittelyssä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei onneksi ole allergioita, mutta tämä virus on ollut ihan tarpeeksi väsyttävä. Pariin viikkoon minusta ei ole ollut paljon mihinkään! Ehkä se lähtee vielä hitaammin ilman kuumetta...

      Tauko on kyllä auttanut inspiraation liehittelyssä tai ainakin tarinoiden kehittelyssä, sekä uusien että vanhojen. Joten kunhan olen kirjoituskunnossa, pitäisi ainakin olla mitä kirjoittaa! Ja tästä huomaa taas sen, että kyllä minun pitää sitten terveenäkin arkipäivään saada mahdutettua sellaisia tekemättömyyden taukoja. Helposti kun kokopäivätyö vie niin paljon aikaa, tulee sitten vapaa-aikaakin täytettyä paljon kaikenlaisella sinänsä mukavalla puuhalla: lukemisella, ystävien tapaamisella, kirjoittamisella, elokuvien tai näytelmien katsomisella, ulkoilulla ja liikunnalla jne. Mitkä ovat kaikki tosi hyviä asioita, mutta sekä terveys (henkinen ja fyysinen) että kirjoittaminen vaativat kyllä myös silkkaa joutenoloa, ja minun on opittava oikeasti vaikka merkitsemään kalenteriini se joutenolo jos en muuten osaa antaa sille aikaa. :-)

      Poista
  2. Kuulostaa tosi ikävältä ja sitkeältä taudilta, toivottavasti se nyt tosiaan menee ohi eikä vielä palaa kummittelemaan! Ja että uupumus hellittäisi sitten. Mutta tosiaan huonossa kunnossa ja väsyneenä ei kirjoittamisestakaan oikein mitään tule. Mielikuvitus onneksi tosiaan pelastaa paljon, mitä sitten tekisikään jos ei voisi sujahtaa omaan fiktiiviseen maailmaansa aina välillä ja tarpeen vaatiessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielikuvitus ja fiktiiviset maailmat ovat kyllä pelastus niin moneen tilanteeseen! On kyse sitten sairastamisesta, pitkistä jonoista tai ikävystyttävistä tilaisuuksista joista ei pääse karkuun.

      Tauti on ainakin vihdoin hellittämässä, toivottavasti myöskään jälkiheikkous ei kestä enää kovin kauan!

      Poista