perjantai 29. elokuuta 2014

Editoinnin pelkoja

Nyt, kun M:n editointi on jatkunut jo useamman vuoden ja monta editointikierrosta, minulla alkaa yhä useammin iskeä mieleen pelko: entä jos editoin liikaa? Entä jos rikon sen mikä toimii, jos korjaan huonoksi jotain mikä on hyvää. Tosiasia on, että M on joissain suhteissa muuttumassa tällä kierroksella vähän erilaiseksi kuin se on ollut edelliset vuodet. Ei ytimeltään, mutta ehkä minulle on kirkastunut eri tavalla se, mitä sillä ytimellä tarkoitan. Äh, ihanaa puhua näin kryptisesti kun ei voi selittää mitään itse tarinasta. Mutta se saa minut pelkäämään, kun olen astumassa välillä vähän eri suuntiin kuin mitä aikaisemmin tarkoitin. Entä jos olenkin väärässä ja teen kaiken huonommaksi? Olen saanut koelukijoilta tosi paljon kehuja, entä jos kaivan nyt vain maata jalkojeni alta?

Silti olen muuttamassa nimenomaan niitä asioita joista kritiikkiä on tullut, ja vielä tärkeämpää, niitä jotka itsestäni tuntuvat vääriltä. Siinä ohessa voi joutua muuttamaan sellaistakin, mitä on kehuttu, koska kaikki ei enää sovi yhteen.

Kai minun on ennen kaikkea luotettava siihen, että sisimmässäni tiedän. Tiedän tällä hetkellä, mitä minun pitää T:n hahmolle tehdä jotta hän on oma itsensä ja toimii tarinassa. Tiedän, että H:n pitää kehittyä vähän enemmän tapahtumien myötä, ja yritän löytää keinoja saada sen tapahtumaan oikein. Tiedän sisimmässäni että tietyt asiat pitää muuttaa, jotta oikeastaan kertoisin sen tarinan, mitä haluaisin kertoa. Muutan nyt asioita, joita aikaisemmin en osannut enkä uskaltanut. Se pelottaa vain nyt, koska en vielä tiedä ihan tarkkaan mitä olen tekemässä: mihin järjestykseen kohtaukset menevät ja mitä joissain uusissa kohtauksissa pitäisi olla. En tiedä, mitä kaikkea tulen leikkaamaan pois.

Ja minua pelottaa, koska jokin on muuttumassa enkä tiedä vielä tarkasti, mikä ja miten.

Mutta se, että jokin pelottaa, ei ole syy olla tekemättä sitä. Sitä paitsi minulla on tallessa kaikki aikaisemmat versiot. Jos huomaan, että sössin tämän editointikierroksen perusteellisesti, voin aina palata takaisin edelliseen versioon ja miettiä asiat uusiksi.

Hyviä juttuja: keksin viime  yönä että erään luvun siirtäminen myöhempään vaiheeseen saisi sekä tarinan kulkemaan jouhevammin että sen luvun kenties tuntumaan painavammalta. Katsotaan miten käy. Lisäksi eräs novelli etenee rauhallisesti, mutta etenee.

4 kommenttia:

  1. Uijui, tell me about it! Juurikin tuo, että editoiko koko homman "yli" tai pilalle... Tuskaisaa. Ja nyt kun minulla on edessä serious editing -vaihe, niin pelottaa ihan urakalla, että onnistuuko vai ei, ja muuta yhtä relevanttia. Kun pitäisi vain kirjoittaa, eikä ajatella sitä onnistumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Editoinnissa yksi hankaluus on varmaan juuri se, että pitäisi koko ajan osata vaihtaa "luovan mielen" ja "kriittisen mielen" välillä ja osata muuttaa asioita miettimättä silti liikaa sitä, onnistuuko. On aina helpottavaa kuulla että muutkin kamppailevat samojen asioiden kanssa, vaikkei se kivaa kenellekään ole. No, ehkä sitten joskus kun olen editoinut tosi monta romaania valmiiksi, olen ihan guru näissä tuntemuksissa ja voin rauhassa selittää tuoreemmille kirjoittajille, että tämä on kuule ihan normaalia ja kuuluu tähän editointivaiheeseen.

      Poista
  2. Eiköhän pelko kuulu tähän prosessiin joka tapauksessa, pelkää sitten editoivansa liian paljon tai liian vähän. Ainakin se muistuttaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kunhan sen ei anna lamauttaa. On aina mukavaa saada vertaistukia muilta, jotka kamppailevat tai ovat kamppailleet samojen ongelmien kanssa! Tottahan on, että tekstin tuntu on kokonaisuudessa. Välillä pelkään ehkä liikaa yksittäisten kohtausten poistamista ja muuttamista.

    VastaaPoista
  3. En usko, että kirjaa voi pilata editoinnilla. Liian vähällinen editointi on usein isompi ongelma. Minä olen huomannut nauttivani editoinnista. Ylimääräisen leikkaaminen ja ongelmien ratkaisu aiheuttaa minussa suorastaan euforiaa.

    Ison ja rakkaan projektin kohdalla pelko on varmasti läsnä jatkuvasti. Isojen valintojen kohdalla aloitan yleensä "uuden version", eli tallennan tarinan erilliseen tiedostoon. Olen huomannut, etten koskaan palaa vanhaan, vaikka valinta tuntuisi aluksi miten hankalalta tahansa. :)

    Tsemppiä!

    VastaaPoista