Pääsin editoinnissa kohtaan, jossa päähenkilö on niin rasittava angstipallero, etten tajua miten kukaan koelukijani on jaksanut häntä. Tai miten itse jaksan jos en tee tälle jotain nyt heti justiinsa.
No, tässä on ainakin loistava tilaisuus VÄHENTÄÄ SANOJA!!!
Olen tällä hetkellä näköjään huono kommentoimaan ja vastaamaan kommentteihin. Anteeksi siitä, koetan parantaa tapani.
Editointi etenee. Siirryin osaan 3/4, koska en jaksanut tehdä vielä mitään niille parille luvulle 2/4:ssä, jotka vaativat enemmän tekemistä. Tämä on edennyt tosi juohevasti. Siis tähän lukuun asti. Tässä voi mennä hetkonen.
Koska on tylsää kirjoittaa kovin lyhyt merkintä, aloin miettiä että olen itsekin ollut aika angstinen välillä. On hauskempaa kun hahmot ovat, koska sitten sen voi aina editoida paremmaksi ja miettiä missä kohdassa se sopii tarinaan. Elämän kanssa sitä on aina vaikea arvioida. Elämästä voi aina kirjoittaa vain sen ensimmäisen luonnoksen, ja täytyy vain toivoa, että asiat edes välillä osuvat kohdalle.
Ulkona alkaa olla aika vihreää. Tykkään siitä.
Tänään vasta kunnalla tajusin kaiken vihreyden. Se tuntuu ilmestyneen yhtäkkiä, vaikka se ei olekaan totta.
VastaaPoistaAngsti oikeassa elämässä ei ole kivaa. Aina välillä tulee angstisia päiviä. Silloin kun olen itse angstinen, tykkään lukeakin angstisista tyypeistä. On kiva lukea, kun muillakin menee huonosti. :D