maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kevättä ja kirjoja

Ulkona linnut sirkuttavat siihen malliin, että olisi vissiin opeteltava tunnistamaan niitä enemmän. Äänistä päätellen tuolla on paljon muutakin kuin mustarastaita ja peipposia, mutta minun taitoni loppuvat jo. Olen opetellut lintuni leveysasteilla, joilla niitä oli paljon harvemmanlaisia kuin täällä. Kevät on aina ollut lempivuodenaikojani. Silloin on joka päivä uutta, ja rakastan sitä, kun maa alkaa talven jälkeen taas kasvaa ja työntää esiin elämää. Odotan kyllä nyt myös kesää, jolloin saan luultavasti levätä enemmän, mutta siihen asti aion nauttia keväästä minkä jaksan.

Bollywood-tanssi tekee hyvää joka paikalle, mukaan lukien sielulle.

Eilen pitkänmatkanbussissa nautin kirja-ahmimista. Margaret Atwoodin Orjattaresi veti mukaan alusta asti. Ja on kuulkaas mukavaa lukea ajateltua dystopiaa jossa keskitytään vähän muuhun kuin räiskintään. Jane Austenilta on uudelleenluvussa Mansfield Park, joka alkoi ensimmäisen sadan sivun jälkeen taas vetämään paljon paremmin kuin alussa tuntui. Minusta tuntuu, että tarvitsen säännöllisen annoksen vanhaa kirjallisuutta. Niin paljon kuin arvostankin sukupuolten tasa-arvoon ja vähemmistön oikeuksiin pyrkimistä, antibiootteja, jääkaappeja ja internetiä, jokin osa minusta elää jonain toisena aikana ja kaipaa tuollaisten kirjojen rauhaa.

5 kommenttia:

  1. Bollywood-tanssi on hauskaa! Asuinpaikan vuoksi ei ole kauheasti mahdollisuuksia harrastaa sitä, mutta yhden kurssin kävin ja pidin kovasti. :)

    Jos Orjattaresi miellytti, kannattaa lukea Sinisalon Auringon Ydin. Niissä oli mielestäni paljon samaa ilman dystopiaräiskintää. Hiukan harmittaa nykydystopioiden trendi siitä, että asiat korjataan parilla pommilla. Vanhemmissa saatiin usein tarinan lopuksi turpiin, eikä kirjan ollut tarkoitus tarjota onnellisinta mahdollista loppua, vaan varoitus yhdestä mahdollisesta tulevasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanssiminen on muutenkin minulle sopivaa liikuntaa, siinä on jokin tarkoitus omassa itsessään sen sijaan että vain tehtäisiin x määrä toistoja jotain liikettä, ja siinä on luovuutta (itse asiassa se joskus synnyttää tarinoitakin!). Helsingissä on ainakin se hyvä puoli, että harrastusmahdollisuuksia on melkoisesti.

      Orjattaresi on vielä kesken, mutta se vaikuttaa tosi hyvältä. Tuo Sinisalon kirja on kiinnostanut myös, ajattelin kokeilla sitä jossain vaiheessa. Minustakin on sääli, että dystopia on viime aikoina mennyt räiskinnäksi. Se tuntuu olevan lähinnä keino saada actionia aikaan ja tehdä tietyntyyppisiä Vahvoja Naishahmoja. Ja kun kirja syntyy siitä tarpeesta eikä suinkaan mistään tämän maailman kokemuksista lähteneestä visiosta, jota halutaan tutkia, niin siinä on sitten jotain niin todellisuudelle vieraita dystopiamaailmoja kuin Divergentissä, jonka pääasiallinen pointti tuntuu olevan, että lajitteluhattusysteemi ei toimisi todellisuudessa. ;-)

      Poista
  2. Olen aina halunnut testata Bollywoodia! Täytyy kai tarkastella uudelleen löytyykö kotipaikkakunnalta tarjontaa. Tanssimenneisyyttä minulla on jos jonkinlaista, mutta silti mikään yhtään erikoisempi laji ei ole osunut tielle. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Se on tosi hauskaa, kun vain löytää hyvän opettajan (kävin kerran sellaisella kurssilla, jossa opettaja ei yhtään opettanut perusliikkeitä tai tanssittanut kokonaisia kappaleita, vaan jauhoi samasta monimutkaisesta koreografiasta jotain parinkymmenen sekunnin pätkiä, ja yllättäen se oli aika vaikea omaksua niin eikä hauskaa voinut pitää). Olen viime vuosina innostunut tosi paljon tanssista, pidän siitä musiikin, liikkumisen, luovuuden ja kehollisuuden yhdistelmästä. Haluaisin kokeilla myös burleskia. Tai sen kerran kun olen kokeillut, se oli tosi hauskaa, mutta haluaisin kokeilla pidempään. Toivottavasti sinäkin löydät jotain kivaa kurssia! Helsingissä on se hyvä puoli, että tarjontaa on tosi paljon.

      Poista
  3. Tällä viikolla on tullut käytyä pitemmillä kävelyillä ja kuunneltua lintujen sirkuttamista ja mietittyä kuinka ihanaa olisikaan tunnistaa nuo laulajat! Mutta ei. Minunkaan kotileveysasteilla lintuja ei ollut näin paljon, mutta toisaalta en kyllä ollut hyvä tunnistamaan niitäkään, mitkä siellä oli... ei sitä toisaalta voi oppia, jos kukaan ei opeta. Täytynee opetella nyt aikuisena. :)

    Bollywood-tanssi kuulostaa tosiaan hauskalta. :)

    VastaaPoista